Netin kerma – käsin valitut artikkelit
Proteiinijauheet ja patukat täyttävät kauppojen hyllyt, mutta tarvitseeko kuntoilija niitä? Nämä artikkelit kertovat, paljonko proteiinia oikeasti tarvitaan, miten treenaajan ruokavalio rakennetaan ja mistä lisäravinteista on näyttöä.
Punttis.comin tiivis katsaus käy läpi yleisimmät treeniravinteet proteiinijauheista ja aminohapoista kreatiiniin, hiilihydraatteihin, magnesiumiin ja D-vitamiiniin. Jokaisesta kerrotaan lyhyesti, mihin sitä käytetään ja miten se liittyy suorituskykyyn tai palautumiseen.
Käytännöllisin osa on ajoitus: mitä kannattaa nauttia ennen treeniä, sen aikana ja sen jälkeen. Sivu muistuttaa, että päivän kokonaisravinto ratkaisee eniten.
Lue artikkeli (avautuu uuteen välilehteen)Sisätautilääkärin artikkeli kertoo, miten energia ja proteiini tukevat lihasten kasvua ja miten proteiini kannattaa jakaa päivän aterioille. Mukana on suositus proteiinin määrästä voimaharjoittelijalle.
Artikkeli käsittelee myös kreatiinia ja kofeiinia, treenin ympärillä syömistä sekä ikääntyvien proteiinin tarvetta. Lääkärin kirjoittama ja selkeä perusteksti aiheesta.
Lue artikkeli (avautuu uuteen välilehteen)Terveystalon johtava ravitsemusterapeutti kuvaa, millainen on aktiiviliikkujan hyvä ruokavalio: riittävästi energiaa, säännöllinen rytmi ja monipuoliset ateriat. Proteiinin tarpeen saa yleensä ruoasta.
Juttu antaa konkreettisia ohjeita nesteistä, palautumisateriasta ja D-vitamiinin sekä raudan riittävyydestä. Se muistuttaa myös, ettei satunnainen herkuttelu haittaa.
Lue artikkeli (avautuu uuteen välilehteen)Ravitsemusterapeutti vastaa yhteentoista kysymykseen proteiinista: paljonko sitä tarvitaan, mistä sitä saa, tarvitseeko kuntoilija lisää ja ovatko kasvi- ja eläinproteiini samanarvoisia.
Kysymys–vastaus-muoto tekee jutusta nopean luettavan. Hyvä huomio on, että patukat sisältävät usein sokeria ja kovaa rasvaa ja että liiallinen proteiinin tavoittelu voi syrjäyttää kuidun.
Lue artikkeli (avautuu uuteen välilehteen)Ravitsemusterapian professori ja ravitsemussuositustyöryhmän varapuheenjohtaja selittää uusimman kansallisen suosituksen proteiinin saannista aikuisille ja ikääntyneille.
Juttu oikoo väärinkäsityksiä ja kertoo, että suomalaiset saavat keskimäärin riittävästi proteiinia. Lopussa kannustetaan korvaamaan osa eläinproteiinista palkokasveilla.
Lue artikkeli (avautuu uuteen välilehteen)Ravitsemusterapeutti kertoo proteiinin tarpeesta eri ikäryhmille ja voimaharjoittelijoille sekä vertailee eläin- ja kasviproteiineja. Juttu neuvoo, miten kasviproteiineja yhdistellään.
Erityinen näkökulma on ajoitus: proteiinia kannattaa saada etenkin aamulla ja lounaalla. Juttu kertoo myös, kenelle proteiinilisistä voi olla hyötyä.
Lue artikkeli (avautuu uuteen välilehteen)Ravitsemusterapeutti ja ravitsemusfysiologian professori arvioivat, kuka hyötyy proteiinivalmisteista ja muista lisäravinteista. Tavalliseen kuntoiluun riittää monipuolinen ruoka.
Juttu on terveen skeptinen: professori epäilee monien valmisteiden tehon olevan suurelta osin lumevaikutusta, eikä lisäravinteita pidä automaattisesti pitää terveellisinä. Juttu on vanhempi, mutta sen viesti on ajankohtainen.
Lue artikkeli (avautuu uuteen välilehteen)